Valoa kohti!

Olipa kerran vuosi 2012. Sen pituinen se...
Tervetuloa uusi, entisiä onnellisempi ja iloisempi sekä kokemuksista rikkaampi vuosi 2013 :)

Pientä kertausta menneeseen vuoteen:
Äidin poismeno helmikuussa 2012 valtasi sydämen ja mielen pitkäksi aikaa. Oma jaksaminen oli muutenkin sairauden takia koetuksella. Mutta kesää kohti mentäessä alkoivat uudet suunnitelmat puhdistamaan ja kirkastamaan takkuista oloani. Lokakuussa aloitin vuoden kestävän vuorotteluvapaani ja muutin takaisin omieni keskelle eli syntymäkotiini Etelä-Karjalaan. Elämän leppoistaminen ja oman olon kohentaminen alkoi...
Pieni kummityttöni Helmi (1v) on ollut nauruterapeuttina koko syksyn. Vietämme aikaa yhdessä, käymme muskarissa ja ihmettelemme kaikkia Helmille uusia asioita :) Helmin "isoveli", Espanjanvesikoira Wäinö on antanut omaa terapiaansa sylihoidon muodossa. Kuntoa on tullut toistaiseksi hoidettua lähinnä hyötyliikunnan muodossa, sitähän omakotitalossa saa mm. pihatöissä luontaisetuna.

Joulu sai tee-se-itse hommat mukavasti taas uuteen vauhtiin, tässä muutama pukin pakettiin sujahtanut esimerkki:

Puro-langasta neuloin rukkasia pariinkin pakettiin. Tässä vielä huovuttamattomat jättiläislapaset.

Tyttärelleni neuloin Purosta tällaisen pikkuponchon, ohje löytyy täältä.

Tässä vielä jättilapaset kutistamisen jälkeen...

Helmille ja hänen äidilleen yhteinen nimikirjain H

"Settiin" kuuluu myös vanha puurasia tuunattuna

Vanhoista puuhenkareista tein Helmin pyhämekkoja varten "helmilliset" versiot

 "Valoa kohti" olkoon alkaneen vuoden mottoni. En tee uuden vuoden lupauksia vaan aikomuksia... Aikomuksia tulee esiin pitkin vuotta. Ne toteutan, jos olosuhteet ja jaksaminen antavat mahdollisuuden. Elän itseni kokoista ja näköistä elämää.

 Onnellista itsesi näköistä 

tulevaa vuotta sinullekin

toivotellen,

Hertta