Nostalgiaa...

Päivänä muutamana saimme siskoni ja tyttäreni kanssa (viimein) inspiraation ryhtyä järjestämään lapsuuteni kodin vinttiä. Tavaroita useilta vuosikymmeniltä (50-luvulta alkaen) pahvilaatikoissa, muovikasseissa, rullattuna, taiteltuna... tiedät kyllä, jos olet joskus vastaavaa hommaa tehnyt.

Iso osa tavarasta päätyy kierrätykseen. Paljon riittää myös myytäväksi pihakirppiksellä ja tärkeimmät muistot pakataan tietty taas sinne vintille takaisin tai otetaan esille omaksi iloksi. Monta "jälleennäkemisen" huokausta / huudahdusta kuului, kun vintin uumenista löytyi lapsuuden aikaista tavaraa. Tässä osa säilytettävistä "aarteista":

Tämän nuken nimeä emme enää muistaneet, mutta paljon hänellä on leikitty. Pääsee nyt lämpimään sisätilaan asustelemaan, ehkä villapaidan tilalle voisin tehdä jotain kesäisempää vaatetta :) Tietääkö kukaan, millä nimellä tällaista nukkea kutsutaan (valmistusnimi)?

EDIT:  Anitan avustuksella selvisi nuken alkuperä . Hakusanalla "paperinkeräysnukke" löytyy tietoa nuken historiasta, tässä linkissä näkyy myös alkuperäinen vaatetus.

Ympäristöopin vihkon kuvitus hymyilytti

Ja nyt viittavat ne, jotka ovat oppineet lukemaan tämän aapisen opeilla! Itse olen ollut ekaluokkalainen talvella 1968-69

Aapisen viimeinen teksti: "SUVIAAMU Suven sirkka soittaa, kohta päivä koittaa. Yli metsän ja haan, yli vihreän maan, hyvä aurinko käy, ei yötä näy."

Englannin opinnot alkoivat kolmannelle luokalla. Minun enkun nimeni oli Harriet :)

JIHUU, löysin oman muistovärssykirjani, olinkin sitä jo pitkään kaipaillut. Ollessani noin 5-vuotias kertoilin omia tarinoitani, jotka äiti sitten kirjasi tähän kirjaan ylös. Kiiltokuvat antoivat ilmeisesti tarinoille inspiraation :)

Tässä ensimmäisen luokan opettajani kirjoittama muistovärssy.

Ystäväkirjan olen saanut lahjaksi  2.5.1969. Sen sivuja ovat täyttäneet läheiset sukulaiset ja koulukaverit. Urheilija-ihanteita olivat tuolloin Kaija Mustonen, Veikko Kankkonen, Kaarlo Kangasniemi. "Miksi aion tulla?" kysymykseen tytöt ovat vastanneet: kätilö, opettaja, leipuri, sairaanhoitaja, lentoemäntä, mannekiini. Eniten inhottiin "meidän luokan poikia", hämähäkkejä ja kiusaamista.

Tämä puinen kynäkotelo on kuulunut alunperin omalle mummolleni (s. 1903). Hänen jälkeensä isäni nuoremmalle siskolle ja sitten isälleni (s. 1931). Isä on tehnyt (koulussa?) nikkarin kynään metallisen kiinnitysklipsun.

 Lopuksi muutama ihana Me naiset- lehden kansikuvatyttö:

"En ole sulle sukua, en sisko enkä veli, mut´ystävyyden merkiksi nää sanat kirjoittelin."

"Hertta"

Le Cintre

Lyhyt ranskan kielen oppitunti; täysin turha sellainen, mutta menee joutilaan kesäsunnuntain ohjelmana :)
Todennäköisesti täynnä virheitäkin mutta jos osaat paremmin, niin älä turhaan vaivaudu korjaamaan :D

Cintre (maskuliini) eli vaateripustin, henkari , myös kaari (arkkitehtuuri)

Vanhan puisen henkarin uusiksi vaatteiksi löytyi paperiservetistä ranskankielisiä sanoja. Mitä lie tarkoittavat, näyttävät ainakin kauniilta. Siispä tutkimaan netin tiedostoista:

 J. Durlin omisti ilmeisesti aikoinaan...

 

 

... LVI- alan firman

(Chauffage central = keskuslämmitys )

osoitteessa...

 70 Place de la République, Paris  

Löytyy Google Mapsin avulla, käypä tsekkaamassa kulmat nykyajan Pariisissa

 Caillard- nimelle löytyi mm. tällainen linkki

Nyt minulla on siis seinien somisteena entisajan pariisilaisen J. Durlin´ín lämpöpatterifirman mainoshenkarit muoviprismoilla höystettynä. Mutt´ hei, näyttää paremmalta kuin kuulostaa, sehän se on tärkeintä, vai mitä...?

Turhanpäiväisiä (injustement) hömpötyksiä ( bêtise) sinunkin kesään (été),

"Hertta" (cœur)

B niinkuin betoni...

... ja P niinkuin pitsi.

Keväisen Betonivalu- kurssin ensimmäisinä tuotoksina tulevat uunista ulos nämä kynttilänjalat ja ruukut.
Pringles- purkkeihin valettuja, tuikkukynttilöille tarkoitettuja kynttilänjalkoja tein varmuuden vuoksi useamman kappaleen, että varmasti edes jossain onnistuu pitsikuvion asettelu. Ja loppujen lopuksi kaikki koot onnistui mainiosti :) Kuviot on tehty muovitetusta pitsiliinasta leikatuilla osilla.
Ohjeita työskentelyyn (suomeksi) löytyy vaikka täältä.

Suurin ruukku on valettu ilman mitään koristuksia entiseen taikinakulhoon :D 

Laakeammassa ruukussa on muotteina kaksi nurkista löytynyttä muoviastiaa ja koristeena pitsipyörylät.

Täysin sattumaa on, että ruukut sopivat keskenään niin hyvin kokonsa puolesta yhteen 

eli ne ovat kuin "vakka ja kansi"...

 Vaikka betonin omakin väri oli mielestäni ihan ok, halusin kuitenkin esineisiin jonkun muun ulkoasun. Tarkoitus on käyttää niitä sisätiloissa ja siksi itselleni sopii paremmin tämä:

 Tuttu ja turvallinen valkoinen ja vähän blingblingiä hopeasta :)

 

Seuraavat valokset odottavat omaa muodonmuutostaan, niistä sitten myöhemmin...

Auringon lämpöä sydämeesi asti toivottelee

"Hertta"

PS. Täältä löytyy Pinterestiin keräämiäni linkkejä mm. betonitöistä.

Pajun monet muodot

Pajukoristeita puutarhaan- kurssilla pääsin kokeilemaan itselleni uutta materiaalia. Tykästyin kovasti pajun muokkautuvuuteen ja väritykseen. Aloittelijalle tarpeeksi haasteellista, mutta toisaalta myös palkitsevaa.
Työt teimme tuoreesta, pääasiassa viljellystä pajusta. Tänä keväänä on ollut sen verran paljon lunta, etten ainakaan itse lähtenyt uhmaamaan kohtaloani pajuja nietosten keskeltä keräämällä :) Ehkä joku toinen kerta sitten...

Kartiossa Odinin silmiä (solmuja)

Lehtivati oli kurssin ensimmäinen työ

Amppeli

Japanin silmiä (solmuja)

Kranssikori valmistui sopivasti pääsiäiseksi

Kurssin pienin työ osoittautui hankalimmaksi muodoksi hallita !

Pesä linnuille ;)

 "Peippola"

 Kevättä ja asukkaita pesään odottaen,

"Hertta"

                                               

Kierrättäen nukkekotiin

Minulla oli ilo päästä ohjaamaan Helsinkiin Lasten kaupunkiin (Helsingin kaupunginmuseo, Sederholmin talo)
kierrätysaiheista nukkistyöpajaa. Teemana olivat siis nukkekodin kalusteet, joiden materiaalina käytettiin pääasiassa joka kodissa syntyvää "roskaa", maitotölkkejä, margariinirasioita, paperirullahylsyjä jne.

Pientä pään raapimista (siis oman :) tarvittiin ensin; mitä ja mistä? Kun keksin vastauksen kysymykseen "kenelle" kalusteet teen, alkoi helpottaa. Vuohi- perhe (Sylvanian families) löytyi sekin kierrätettynä Huutonetistä.Mallien piti olla sellaisia, että lapsetkin selviävät niiden tekemisestä.

Tässä kuvia tekemistäni mallikappaleista:

Sohva margariinirasiasta, pilttipurkin kansista ja rullahylsyistä  tuolit.

Olohuoneen kalustusta margariinirasiasta, maitotölkistä ja rullahylsyistä.

Joululta jääneestä konvehtirasiasta tuli muhkea parisänky. Vauvalle riittää pienempi rasia.

Makuuhuoneen rauhassa on mukavaa köllötellä

Äiti-vuohen oma kauneudenhoitopöytä :)

Varsinaisena työpajapäivänä oli ihana aurinkoinen hiihtoloman viimeinen päivä ja lapsia aikuisten kanssa museolla tungokseen asti. Mutta kun alkuun päästiin ja homma alkoi rullaamaan, voi sanoa että: "Meillä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisit saanut olla mukana!"

Lisään valokuvia itse työpajasta, kunhan saan ne tänne liitetyksi... Nyt on pääsiäisnoita vissiinkin tehnyt taikojaan, kun ei onnistu. pöh...

Keväisin terveisin, "Hertta"